Euroopan unioni ilmoitti eilen, että hiilidioksidipäästöjen tullien sopeuttamismekanismia (CBAM, hiilitariffi) koskeva lakiesitys julkaistaan virallisesti EU:n virallisessa lehdessä. CBAM tulee voimaan Euroopan unionin virallisen lehden julkaisupäivää seuraavana päivänä eli 17. toukokuuta! Tämä tarkoittaa, että EU:n hiilitariffi on tänään käynyt läpi kaikki menettelyt ja tullut virallisesti voimaan!
Mikä on hiilivero? Kerronpa lyhyen johdannon!
CBAM on yksi EU:n ”Fit for 55” -päästövähennyssuunnitelman keskeisistä osista. Suunnitelman tavoitteena on vähentää EU-maiden hiilidioksidipäästöjä 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi EU on hyväksynyt useita toimenpiteitä, kuten uusiutuvan energian osuuden lisäämisen, EU:n hiilimarkkinoiden laajentamisen, polttoaineajoneuvojen myynnin lopettamisen ja hiilirajamekanismin perustamisen, yhteensä 12 uutta lakiesitystä.
Yksinkertaisesti kansankielellä tiivistettynä se tarkoittaa, että EU veloittaa kolmansista maista tuotuja runsaasti hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia tuotteita tuontituotteiden hiilidioksidipäästöjen mukaan.
EU:n suorin tarkoitus hiilitullien käyttöönotolle on ratkaista hiilivuodon ongelma. Tämä on ongelma, jota EU:n ilmastopolitiikka kohtaa. Tämä tarkoittaa, että tiukempien ympäristösäännösten vuoksi EU:n yritykset ovat siirtyneet alhaisempien tuotantokustannusten alueille, minkä seurauksena hiilidioksidipäästöt eivät ole vähentyneet maailmanlaajuisesti. EU:n hiilirajaverolla pyritään suojelemaan EU:n tuottajia, joihin sovelletaan tiukkaa hiilidioksidipäästöjen valvontaa, nostamaan suhteellisen heikkojen tuottajien tullikustannuksia, kuten ulkoisia päästövähennystavoitteita ja -valvontatoimenpiteitä, sekä estämään EU:n yrityksiä siirtymästä alhaisempien päästökustannusten maihin hiilivuodon välttämiseksi.
Samaan aikaan, CBAM-mekanismin kanssa yhteistyössä, käynnistetään myös Euroopan unionin hiilikauppajärjestelmän (EU-ETS) uudistus. Uudistussuunnitelman luonnoksen mukaan EU:n ilmaiset hiilidioksidipäästöoikeudet poistetaan kokonaan vuonna 2032, ja ilmaisten päästöoikeuksien poistaminen lisää entisestään tuottajien päästökustannuksia.
Saatavilla olevien tietojen mukaan CBAM-veroa sovelletaan aluksi sementtiin, teräkseen, alumiiniin, lannoitteisiin, sähköön ja vetyyn. Näiden tuotteiden tuotantoprosessi on hiili-intensiivinen ja hiilivuodon riski on suuri, ja se laajenee vähitellen muille teollisuudenaloille myöhemmässä vaiheessa. CBAM aloittaa koekäytön 1. lokakuuta 2023, ja siirtymäkausi kestää vuoden 2025 loppuun. Vero otetaan virallisesti käyttöön 1. tammikuuta 2026. Tuojien on ilmoitettava vuosittain EU:hun edellisenä vuonna tuotujen tavaroiden määrä ja niiden piilevät kasvihuonekaasut, ja sen jälkeen heidän on ostettava vastaava määrä CBAM-sertifikaatteja. Sertifikaattien hinta lasketaan EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien keskimääräisen viikoittaisen huutokauppahinnan perusteella, joka ilmaistaan euroina/t CO2-päästöjä. Vuosien 2026–2034 aikana EU:n päästökauppajärjestelmän ilmaiskiintiöt poistetaan vaiheittain rinnakkain CBAM-verotuksen kanssa.
Kokonaisuutena hiilitullit vähentävät merkittävästi ulkomaisten vientiyritysten kilpailukykyä ja ovat uudenlainen kaupan este, jolla on monia vaikutuksia maahani.
Ensinnäkin maani on EU:n suurin kauppakumppani ja suurin hyödykkeiden tuonnin lähde, samoin kuin suurin EU:n tuonnista aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen lähde. 80 % maani EU:hun viemien välituotteiden hiilidioksidipäästöistä on peräisin metalleista, kemikaaleista ja ei-metallisista mineraaleista, jotka kuuluvat EU:n hiilimarkkinoiden korkean vuotoriskin sektoreihin. Kun se sisällytetään hiiliraja-asetukseen, sillä on valtava vaikutus vientiin; sen vaikutuksesta on tehty paljon tutkimustyötä. Erilaisten tietojen ja oletusten (kuten tuontituotteiden päästöjen soveltamisala, hiilipäästöjen intensiteetti ja niihin liittyvien tuotteiden hiilen hinta) perusteella johtopäätökset ovat aivan erilaisia. Yleisesti uskotaan, että 5–7 % Kiinan kokonaisviennistä Eurooppaan vaikuttaa, ja CBAM-sektorin vienti Eurooppaan laskee 11–13 %; vientikustannukset Eurooppaan kasvavat noin 100–300 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuodessa, mikä vastaa CBAM-sääntelyn piiriin kuuluvien tuotteiden viennistä Eurooppaan 1,6–4,8 %.
Mutta samaan aikaan meidän on myös nähtävä EU:n "hiilitullipolitiikan" myönteinen vaikutus maani vientiteollisuuteen ja hiilimarkkinoiden rakentamiseen. Esimerkiksi rauta- ja terästeollisuudessa maani ja EU:n hiilidioksidipäästöjen välillä on yhden tonnin ero terästonnia kohden. Tämän päästökuilun kattamiseksi maani rauta- ja teräsyritysten on ostettava CBAM-sertifikaatteja. Arvioiden mukaan CBAM-mekanismilla on noin 16 miljardin yuanin vaikutus maani teräskaupan volyymiin, se nostaa tulleja noin 2,6 miljardilla yuanilla, lisää kustannuksia noin 650 yuanilla terästonnia kohden ja nostaa verorasitusta noin 11 %. Tämä epäilemättä lisää maani rauta- ja teräsyritysten vientipainetta ja edistää niiden siirtymistä vähähiiliseen kehitykseen.
Toisaalta maani hiilimarkkinoiden rakentaminen on vielä lapsenkengissään, ja tutkimme edelleen tapoja heijastaa hiilipäästöjen kustannuksia hiilimarkkinoiden kautta. Nykyinen hiilen hintataso ei voi täysin heijastaa kotimaisten yritysten hinnoittelutasoa, ja on vielä joitakin hinnoitteluun liittymättömiä tekijöitä. Siksi maani tulisi "hiilitariffi"-politiikan laatimisessa vahvistaa viestintää EU:n kanssa ja harkita kohtuullisesti näiden kustannustekijöiden ilmenemistä. Tämä varmistaa, että maani teollisuus pystyy paremmin selviytymään "hiilitariffien" haasteista, ja samalla edistää maani hiilimarkkinoiden rakentamisen vakaata kehitystä.
Siksi maallemme tämä on sekä mahdollisuus että haaste. Kotimaisten yritysten on kohdattava riskit, ja perinteisten teollisuudenalojen tulisi luottaa "laadun parantamiseen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen" vaikutusten poistamiseksi. Samaan aikaan maani puhtaan teknologian teollisuus voi avata "vihreitä mahdollisuuksia". CBAM:n odotetaan edistävän uusien energiateollisuudenalojen, kuten aurinkosähkön, vientiä Kiinassa ottaen huomioon tekijät, kuten Euroopan edistämä uusien energiateollisuudenalojen paikallinen valmistus, mikä voi lisätä kiinalaisten yritysten kysyntää investoida puhtaisiin energiateknologioihin Euroopassa.
Julkaisun aika: 19.5.2023